tiistai 21. elokuuta 2012

Nuorimmainen reppana on saanut kauhian syysflunssan - on niin äkäinen, kun vain voi. Ei viime yönä montaa tuntia olla nukuttu. tähän vielä päälle huomasin, että pikku-herralle on tulossa ikenestä läpi kolme hammasta samanaikaisesti :/ Ei ihme, jotta kiukuttaa!!!

Sairas karhunpoika

1. Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.
Lääkkehillä hoidelkaa Nalleystäväämme.
Maito tuore lämpöinen hyväks olla voisi.
Vehnäkorppu valkoinen ehkä avun toisi.

2. Patjaksensa parahin matto levitellään,
peitteheksi toinenkin kääritähän hellään.
Laulu kaunis lauletaan univirreksensä,
itse käymme uinumaan hänen vierellensä.



Löysin Yle:n Olotilasta seuraavan artikkelin, joka kertoo kuinka tärkeää ulkoilu ja luonto on lapsen kehitykselle. Oli aivan uskomatonta lukea, että kyselyssä 12% lapsista ei leiki ulkona koskaan!!!! Tuntuu käsittämättömältä, kun itse on saanut parhaat lapsuusmuistot maalta, metsästä, puutarhasta, suunnistuspoluilta jne... yhdessä mummojen, vanhempien, veljen ja serkkujen kanssa. Nämä kokemukset, vaikka kaupungissa asumme, olen parhaani mukaan omille lapsille halunnut tuoda myös osaksi heidän elämäänsä. Kaupungissakin on luontoa ja metsää lähellä, omaa rakasta mökkiämme unohtamatta.

Juhannuksena oli niin sydäntä lämmittävää katsoa, kuinka kahdeksanvuotiaamme leikki matokasvattamoa ;) Hän huolehti kastemadoista ja nimesi heidät purkissaan - ja ojensi sanoin, kun raasut yrittivät luikerrella karkuun...
Ja luonto rauhoittaa villeimmänkin mielen...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti